Jerisjärvi 2015 Hiihtoloma.
Ensimmäinen etappi: Lappajärvi, josta Lauantaina 28.3.2015 matkalle Klo 8:00 kohti Muonion Jerisjärveä. Huonosti nukutun yön jälkeen auton nokka kohti Muoniota. Nyt saattaa herätä kysymys, miksi huono yöuni? Olihan taas melkoinen paskamyrsky koskien Youtube videoita. Tämä on niin tätä nykyaikaa, jolloin ihmisiä uhkaillaan poliisilla ja oikeustoimilla jos kunnioitat lakeja ja asetuksia, mutta jokin taho haluaa tuhota sinun harrastuksesi.
On se kurjaa tuo keli, kun vettä sataa ja maisema on synkän harmaa. Oulun korkeudella alkoi tiputella lumensekaista räntää, kelin muuttuessa talviseksi hiljalleen. Kolarista Muonioon osuudella oli tiessä älyttömän pahat polanteet.
Aurinko näyttäytyi myös paikoitellen. Jerisjärven mökkiin sapuessamme nautiskelimme alkuun iltapalaa. Suksien voitelu ja kohti Tunturin vierimaata. Hiihtolenkille tuli mittaa 8,6 km. Ladut melko surkeat, koska uutta lunta oli satanut, eikä latukone ollut baanaa kunnostanut. Saunaa, Makkaraa, viiniä ja Bacardia. Siinä sitä olikin loppuillaksi puuhaa.
29.3.2015 Sunnuntai.
Kellojen siirto ei tehnyt mitään vaikutusta hiihtäjän heräämisiin, koska lomalla nukutaan ja herätään oman sisäisen kellon mukaan.
Päivän hiihtolenkillä mittaa 22 km. Säätiedote ei ole luvannut runsasta aurinkoa, eikä sitä Sunnuntaina pahemmin näkynyt.
Piti suunnata suksen kärjet kohti Pallasta, mutta latukone ei ollut kulkenut Pallaksen reittiä. Keimiön kierros sitten mentiin, sään vaihdellessa rajusti, myrskytuulesta lähes tyyneen keliin.
Alkumatkasta latu oli hyvässä kunnossa, mutta Keimiöjärveä lähestyessä alkoi pieni lumisade, tuulen piiskatessa lunta latu-uralle. Keimiöjärven taukotuvalta lähdettäessä haukkasi suksi liisterin lailla uraan kiinni. Oli se meno tahkeaa, kun loivaan alamäkeen sai lykkiä hartiapankista lisävauhtia, jotta ei suksi olisi pysähtynyt.
Hero4 Kameralla kuvasin maisemaa ja matkan edistymistä. Kuvaajan harmiksi linssiin osuvat lumihiutaleet jotka sulivat, aiheuttivat ikävän läiskän videokuvaan.
Pakko oli pyyhkäistä hihalla linssiä lopputuloksen ollessa ihan kohtuu siedettävää. Ladulla tuli vastaan yllättävän paljon muitakin hiihtoturisteja, pääosin Saksalaisia.
Mustavaaran autiotuvalla oli talon täydeltä väkeä( 3 kpl) Mustavaaran porokämppä ei ole koolla pilattu, ja sinne mahtuu sopuisasti takan ääreen se vajaa kourallinen ihmisiä.
Lumisateesta johtuen raapaisin Sony AX100E kameralla 4K videota pikaisesti. Kylmä ja kova myrskyisä tuuli riepotteli kämpiltä ylös tunturiin mennessä.
Sään vaihtelut ovat tunturissa arvaamattomia ja täynnä yllätyksiä. Tuuli puraisi hikistä hiihtäjää ja ainoa keino oli pitää vauhtia yllä, jotta lihaksille riittäisi lämpöä.
Eväät, tee ja kahvi olivat edelleen repussa koskemattomina, koska ei tällä reissulla ehtinyt tulla nälkä. Mustavaaran reilu 2 km alamäki oli käsijarru päällä laskettelua, koska latu-ura oli uuden pakkaslumen saanut selkäänsä.
Luisto parani 80% Mustavaaran mäkiosuuden jälkeen. Näin ne kelit vaihtelevat jänkhällä ja tunturissa. SportTracker näytti 3 tuntia ja 16 minuuttia koko laturetken kestoksi.
30.3.2015 Maanantai
Säätiedoitus ei lupaa aurinkoa eikä loistavaa hiihtokeliä. Aamusella lunta tupruttaa hiljalleen melko tyynen sään vallitessa.
Tutkin latukoneen liikkeitä netistä. On se taas ajellut pitkin jänkhää. Päätimme lähteä soitellen "sotaan" ja katsoa latujen kunto ja laatu. Suksi luistaa ja pitoa löytyy! Ei kannata riemuita liian aikaisin, koska 4 km hiihdettyämme, alkaa suksen pohjat jäätyä. Voihan perkeles! Puukkoa esille ja raapimaan pitoaluetta.
Ei siinä auta kuin raaputella pitovoiteita pois ja toivoa parasta. Ennen Mäntyrovan kämppää sai suksen pohjaa putsailla ihan riittävästi. Näkyipä näitä "huoltopisteitä" olevan perustettuina ladunvarsiin, "asiantuntijoiden" koittaessa parastaan taistelussa Lapin luontoa vastaan.
Mäntyrovan kämpälle on matkaa Jerisjärveltä reilu 10 km. Kuukkelit pitivät omaa peliänsä puiden oksilla, hyppien ja pomppien. Koita siinä sitten kuvata niitä linnunkuvia, tuntui kuin ne olisivat tahallaan väistäneet SonyAX100E kameraa.
Mäntyrovan kämpässä oli kostea tunnelma, mutta lämmin. Kameran linssit meni välittömästi huuruun ja kosteus tiivistyi ikävästi.
Ennen pallasta, joutui hermo koville, koska suksi ei vain kulkenut ja jatkuvasti joutui pohjaa putsaamaan. Hotelli Pallas ja matkan puoliväli saavutettu. Joku mies kantoi suksia olkapäällä ja oli tulossa kävellen Mäntyrovan kämpältä, koska pitopohjasuksi oli umpijäässä.
Hotelli Pallakselta on pitkä lasku, joka ei tarjonnut tällä kertaa kuin nihkeän vauhdin. Mustavaaran porokämppä oli tyhjillään. Kävimme hetken istumassa kämpällä, heitin muutaman puun hiillokselle. Lepo on aina paikallansa, varsinkin kun suksi ei kulje. Mustavaaran porokämpältä on Jeriksen majapaikkaan 6,5 km ja paras osuus on reilu 2 km alamäki. Matkaa kertyi 30 km ja aikaa kului 5 tuntia 40 minuuttia. Oli siinä raskas reissu!
31.3.2015 Tiistai.
Aamulla kun ulos vilkaisee niin säätila näkyy parhaiten. Säätiedoitukset muuttuu päivittäin ja paras konsti on tuo ikkunasta kurkistelu. Auton nokka suuntautuu tänään Tiistaina kohti Olostunturia. Säätila on sitä samaa kuin nämä edelliset päivätkin. Lunta hiljakseen taivaalta tipahtelee ja lämpömittari on jämähtänyt nollan pintaan. Tänään teemme pienen hiihtoretken Oloksen ympäri. Vaimon suksi toimii moiteettomasti, mutta oma hikilauta tahtoo jäätyä. Suksen raappaamista ja meno taas jatkuu. Viimeiset 3km on sitten todella raskasta taivalta! Helkkarin lumi takertuu jatkuvasti pitoalueeseen ja jäätyy sinne kiinni. Jopa alamäkeen hiihtäessä täytyy hartioista irroittaa ylimääräistä voimaa, jotta tapahtuisi eteenpäin menoa. Hero4 Black action kamera käydä surraa vähän väliä. Ongelmaksi tuossa kuvaamisessa muodostuu märkä lumenpaska joka takertuu liiman tavoin kameran linssiin, jättäen valuvia läimäräitä jälkeensä.
12 km oli raskas taivaltaa, mutta kyllä se konttoriolot voittaa, sanaili eräs suksenpohjiansa putsaileva mies. Huomenna uudet suunnitelmat ja suunnat. Aamulla täytyy ensin katsoa pihalle ja sitten netistä kuikuilla missä se latukone pörisee. On se kätevä katsoa reaaliaikaisesti latukoneen liikkeitä läppäriltä.
Huomiselle päivälle on taas luvattu lunta, joten reissut on tarkkaan mietittävä. Kyllä täällä pohjoisen rauhallisissa maisemissa viihtyy, kun katselee lumen peitossa olevia puita saunan ikkunasta ja heittää kiukaan kiville kylmää vettä, niin että sihinä kuuluu.
1.4.2015 Keskiviikko
Pallas 2 km. Keimiön kalamajat 5 km.
Kuvauskeikka Pallakselle ja Keimiöniemen kalamajoille.(Keimiöniemen kalakentät) Nousin Hotelli Pallaksen pihasta noin kilometrin tunturia kohti. Siellä kuvauksia ja tunnin kuluttua pois. Vaimo hiihteli kympin lenkin. Iltasella ennen saunaa suuntasimme sukset kohti Keimiöniemen kalamajoja. Jäin sinne kuvailemaan, vaimon lähtiessä takaisin Jeriksen kämpille.
2.4.2015 Torstai
Pallaksen kierros 34,7 km. 5 tuntia 20 min.
Aamulla ei lunta satanut! Suuntana Pallastunturi. Latu Nammalakuruun oli loistavassa kunnossa. Luisto mainio ja pitoa uskalsi nyt laittaa hiukan mausteeksi. Aurinkoa ei kunnolla näkynyt, mutta ilma oli melko kirkas näin alkumatkasta.
Hiukan ennen Nammalakurua oli naishiihtäjä pulassa jäätyneiden suksien kanssa. Oli hänen miehensä painanut kohti Nammalakurua, ja ei ollut taakseen vilkaissut. Alkoi siinä nainen itkua tuhertaa, kun ei suksi kulkenut eikä aurinko paistanut. Raappasin puukolla naisen suksenpohjaa ja hän kääntyi saman tien takaisin, eikä edes yrittänyt Nammalakurun autiotuvalle. Ankara tunturi lannistaa helposti hiihtäjän, joka ei ole varautunut näihin koviin ja vaihteleviin olosuhteisiin.
Nammalakuru tarjosi huikeat näkymät auringon valaistessa tunturia. Hiihtäjiä oli taukopaikalla melko runsaasti.
Montellin majalta se perinteinen pitkä lasku, jonka kuvasin Hero4 kameralla. Hiihdon loppuosuus oli raskaampi, koska latu ei ollutkaan niin hyvä kuin alkumatkasta. Viimeiset 8 kilometriä saimme taivaltaa latua, jota ei oltu latukoneella avattu. Muutama suksija oli siitä hiihdellyt kohti Pallasta. Hiukan taas suksenpohjaan tarttui uusi ja märkä lumi, kelinvaihtelun takia. Raskasta oli myös nousta pitkää lumista ja jyrkkää ylämäkeä. Pientä lumituiskua ajoittain, joka ei pahemmin hidasta taivallusta haitannut.
3.4.2015 Perjantai. 9,5 km kuvauskeikka.
Keimiöniemen oikoladun kautta Jerishotellin rantaan ja sieltä kutunivalle kuvailemaan. Vaimo hiihteli omia latujansa, tehden 20,5 km lenkin. Kutunivalla, kameran kennolle tarttui koskikara ja kaksi lepäilevää joutsenta. Päästäkseni hyville kuvauspaikoille, jouduin tarpomaan umpihankea reilu 100 metriä. Hyvin se paksu hanki kantoi kapean suksen. Kyllä joka reissulla täytyy kerran päästä hiihtelemään umpista ja omia uria.
4.4.2015 Kotimatka: Muonio Jerisjärvi >>> Nokia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti